0
Your Cart
0
Your Cart

Saven jännittävä matka keramiikaksi

Haluan kertoa sinulle saven jännittävästä matkasta keramiikaksi. Savi on pitkän ajan saatossa kallioperästä rapautunut maalaji, joka sisältää eri kivilajeja. Savimassassa on mm. pallosavea, kvartsia, maasalpää, samottia, kaoliinia ja väriaineita. Kosteana
savi on muovailtavaa ja plastista. Savesta voi tehdä mitä erilaisimpia hyöty- ja koriste-esineitä. Siitä voi tehdä mm. kynttilänjalkoja, pikku taloja, astioita, saippuan alusia, reliefijä tai veistoksia. Vain mielikuvitus on rajana kun mietitään kaikkea, mitä savesta voi tehdä.

Savien jaottelu

Savet jaotellaan niiden polttolämpötilan, värin ja karheuden mukaan. Kaupallisia savia on monia erilaisia. On olemassa paljon eri värisiä savia; mustia, punaisia, harmaita, kellertäviä, vaaleita ja pilkullisia. Eri värisiä savia voi sekoittaa keskenään, kunhan ne ovat samassa polttolämpötilassa poltettavia. Savet jaotellaan siis myös polttolämpötilan mukaan. On korkeanpolton savia (poltto n. 1200-1280 astetta) ja matalanpolton savia (poltto n. 1020-1080 astetta). Saven polttolämpötila vaikuttaa sen lopulliseen väriin.

Savisalilla käytämme vain korkeanpolton savia ja niihin sopivia lasitteita ja muita pintakäsittelymenetelmiä. On tärkeää tietää työstettävän saven maksimi polttolämpötila, koska savi muuttuu laavaksi, jos se poltetaan liian kuumassa lämpötilassa. Tällöin myös keramiikkauuni vahingoittuu.

Samotti

Savia on eri karkeuksia. Saven seassa on usein pieniä hiekalta tuntuvia karheita paloja eli samottia. Samotti on poltettua tulenkestävää keramiikkasirua. Saviin lisätään eri karkeuksisisa samotin paloja erilaisia määriä, jolloin samasta savimassasta saadaan hyvin eri karkeuksisia savimassoja.

Mitä vähemmän samottia on, sitä sileämpää savi on, ja mitä enemmän samottia on, niin sitä
karkeampaa savi on. Savimassassa oleva samotin määrä on tyypillisesti noin 15 –45 % saven kokonaispainosta. Savityötä käsinrakentaessa on hyvä valita savi, jossa on jonkin verran samottia, koska samotti helpottaa savityön työstämistä sekä myös pienentää savityön kutistumaa.

Dreijauksessa savi voi olla samotiton tai sisältää vain hiukan samottia hienoa, esimerkiksi 0,2 mm.

Käsinrakentaessa samottipalojen koko olisi hyvä olla vähintään 0,2 mm – 0,5 mm, mutta jopa 5 mm.
Isoissa kuvanveiston keraamisissa savitöissä voi olla hyvinkin paljon samottia ja isojakin samotin paloja. Näissä tapauksissa samotin määrän valinta on kuitenkin makuasia.

Koepalat erivärisistä savista

Kuvassa olevissa koepaloissa näkyy hyvin saven matka kosteasta savesta kovaksi keramiikaksi.

Vasemmalla kuvassa on kostean saven koepala, keskellä on raakapoltettu koepala ja oikealla on lasituspolton käynyt koepala.
Näistä koepaloista näkyy hyvin, miten saven väri vaihtuu matkan varrella siirtyessä pehmeästä savesta kovaksi keramiikaksi.

Raakapoltettu savi ei ole vielä saanut lopullista saven väriä, vaan savi saa lopullisen värinsä vasta kun lämpötila saavuttaa 1200-1280 asteen lasituspoltossa. Samalla näistä koepaloista huomaa, miten saven alkuperäinen väri vaikuttaa lopputulokseen, kun käytetään samaa lasitetta erivärisille saville.

Vaalea savi säilyttää värinsä aika hyvin. Kosteana se on harmaata ja lasituspolton jälkeen se on hyvin vaalean harmaata. Vaaleaan saveen sopii hyvin savilietevärit eli engobet.

Savi, joka on kosteana ruskeaa, saa raakapoltossa hiukan punaista väriä. Lasituspolton jälkeen se saa kauniin lämpimän ruskean värin. Savityön pinnalla voi esiintyä myös punertavuutta. Tätä savea voi käyttää hyvin monipuolisesti erilaisissa savitöissä.

Savi, joka on kostea tummanruskea, saa raakapoltossa kaakaon värin. Lasituspoltossa se saa kauniin
modernin mustan sävynsä. Tämä savi sopii hyvin veistoksiin.

Savi muuttuu keramiikaksi poltossa. Kvartsin kidemuoto muuttuu noin 600 asteessa, minkä jälkeen savi ei enää liukene veteen. Savi kutistuu noin 8-20 %. Kutistumaan vaikuttaa saven seassa oleva samotin määrä ja polttolämpötila. Kuvissa olevista koepaloista huomaa myös hiukan saven kutistumaa. Oikealla puolella olevat koepalat ovat selvästi kutistuneet enemmän verrattuna vasemmalla puolella oleviin kosteisiin koepaloihin.

“Mutta mitä minä haluaisin tehdä?” Tämä kysymys on hyvä esittää itselle aina ensin. Näin saven valinta helpottuu. Lisäksi kannattaa pohtia, “minkä värisen keramiikkaesineen haluan lopulta ja minkä näköisen ulkonäöllisesti?” Kun nämä ovat selvillä, on saven ja tekniikan valita lopulta helppoa.

Unohda hetkeksi arjen kiireet ja tule Savisalille -Anna käsiesi kertoa saven tarinaa-

Katso keramiikkakurssimme täältä